Kausi 2025



Hienot 8 autokuntaan lähti Keski-Suomen perinteikkäille teille. Keli oli varsin erikoinen sillä yöllä oli ollut paljonkin pakkasta ja päivällä kun ajettiin niin tiet eivät sulaneet kokonaan ollenkaan ja sehän aiheutti mielenkiintoisia tilanteita.

Ek 1 oli lyhyt mutta haastava Laajavuoren mäkipätkä. Kari Aaltonen latasi pohjat vaikka yksi melkoinen tilannekkin oli mukana keltaisen Kuplan osuessa niin että oikea lokasuoja meni ruttuun. Kari Haapalainen jäi vajaat sekunnin. Lassi Määttä myös heti kärkivauhdissa ja kolmas Vielä mestaruuttaa tavoitellut Miika Leino neljäs, Esa Niittymäki viides, Juhani Jyränkö kuudes. Kolmostyypilläkin tuli pieni tilanne kun Mika Hannu pyörähti viimeisessä vasemmassa mutkassa. Kahdeksanneksi Catarina Siven vihdoin toimivalla Kuplalla ja näin saatiin historian ensimmäinen sarjamme ajettu naisen EK aika haltuun !

EK kaksi oli hienolta kuulostanut Humalamäki, mutta legendaarisesta pätkästä ei ollut paljoa jäljellä vaan melkoista suoraa, Tämä koitui Jyrängön kohtaloksi kun kone rikkoontui
lappu lattiassa ajettaessa. Haapis nyt pohjat. Muut sijat Aaltonen, Määttä, Leino, Niittymäki, Hannu ja Siven.

Kohti kolmosta mikä ajettiin samaan syssyyn vielä ennen huoltoa. Ja valitettavsti Catan Kuplasta hajosi keinuvivusto ja työntötanko mutkalle joten harmittavsti leikki kesken. Haapalaiselle pohjat, vielä mestaruuden horisontissa nähnyt Leino toinen ja muut sijat Aaltonen, Määttä, Niittymäki ja Hannu. Mestaruustaisto sai uuttaa tuulta nelosella kun Niittymäki keskeytti sähkövikaan. Aaloselle pohjat, seuraavat Haapalainen, Määttä, Leino ja Hannu.

Ennen viimeistä Ek vitosta vitsailtiin Leinolle että tarvisi ajaa vain 3 sekuntia per km Haapalaista kiinni niin mestaruus olisi hyppysissä mikäli Aaltosesta ja Määtästäkin pääsäisiin ohi. No siihen ei rahkeet tällä kertaa riittäneet, vaan Haapis ajoi pohjat ja kisan voittoon. Kartturina toimi Jimi Reunanen. Leino kyllä yritti mutta jäi toiseksi, mutta se kuitenkin riitti nostamaan kisatuloksen kolmanneksi Markku Laakson kanssa.. Aaltonen pätkällä kolmas mutta lopputilanteessa toinen (kartturina tällä kertaa Juha Hakuli). Neljäs Määttä-Irina Määttä ja viidenneksi jätettiin Mika Hannu-Jari Simola. Mestariksi siis Esa Niittymäki. Miika Leino toiseksi. Kari Haapalainen nousi kolmanneksi. Kari Aaltonen neljäs ja Lassi Määttä viides.


Sarja on päättynyt ja ensi vuonna jatketaan HRT sarjan yhteydessä. Se on sitten 16.vuosi Volkkarisarjaa. Kiitos kaikille mukana olleille !


Teksti: Aircooled rallisarjan tiedotus
Power stage: Kari Haapalainen
Säväyttjä palkinto : Kari Aaltonen

Jari-Pekka Ralli 20.9.2025.

Jari-Pekka ralli Hartola – Sysmän maisemissa
Kausi 2025 lähenee loppuaan, mutta pääsimme varsin hienoille teille pohjois-hämeeseen. Olipahan mahtavat ja luonteikkaat tiet, näitä lisää.Merkkiluokkaamme saapui viisi autokuntaa lähtöviivalle. Koko ajan ennen kisaa olisatanut, mutta kuin taikaiskusta sade loppui ennen meidän lähtöä. Tietkin kestivät varsin hyvin. Kari Haapalainen latasi odotetusti pohjat. Miika Leino tuli toiseksi jääden 6 sekuntia. Esa Niittymäki kolmas vajaa 15 sekuntia pohjista, Lassi Määttä aivan samoissa ajoissa neljäs ja Mika Hannu jätettiin viidenneksi jo reilu puoli minuuttia kärjestä. Samaan putkeen EK 2 ja sijoitukset muuten samat mutta Esa nyt Miikaa nopeampi. Mutta Miika Leino on näköjään palannut pitkän ongelma jakson jälkeen hätyytteleen kärkeä sillä kolmosella valkoinen Kupla jälleen toinen joten mm.mystiset konepulmat ainakin toistaiseksi selvitetty.

Sijoitukset muutenkin alkoivat vakiintumaan ja tauolle tultiin järjestyksessä Haapalainen, Leino, Niittymäki, Määttä ja scheiBe meine Pansserswagen Mika Hannu viidentenä. Nelosella Leino pääsi jo 3,5 sekunnin päähän Haapiksesta. Ollaanko nyt näyhty sellainen maailman kahdeksas ihme että Lahden mies varmistelee , vaikkakin pohjat. Lassi Määtä veti hienosti ja jäi vain vajaan sekuunin Niittymäestä. Sitten oli vielä viimeinen viides pätkä. Haapalainen pohjat, Leino kakkonen, Niittymäki kolmas ja Hannu pääsi livahtamaan neljänneksi kun Määtän Kuplasta katkesi kaasivaijeri aivan vivuston juuresta. Aikaa meni korjauksissa niin kauan että Typ 3 pääsi myös lopputuloksissa edelle. Joten oli syytä kahteen juhlaan. Haapalainen-Pia-Uren-Akkanen selvään voittoon. Miika Leino-Markku Laakso jäivät 53sekuntia. Kolmansiksi Niittymäki-Markus Räty. Samalla he varmistivat sarjan mestaruuden! Neljäs M.Hannu-Jari Sissala ja vaijerimurheiden jälkeen myös maaliin Määttä- Irina Määtä. Voittajien lisäksi varsin positiivinen asia oli Leinon löytynyt vauhti. Mikä säväyttäjä palkinnon arvoista.

Kausi jatkuu vielä Jyväskylässä 18.10 ja sinne mahdollisesti tulossa pitempi osallistujaluettelo.


Power Stage: Kari Haapalainen
Säväyttäjä palkinto: Miika Leino

Lahti Historic ralli 16.8.2025.

Lahti Historic ralli elokuussa nosti sarjaamme uuden osakilpailuvoittajan.

Sarjamme toinen kesäkilpailu elokuun puolessavälissä keräsi mukaan kohtuulliset 7 autokuntaan. Meidän luokkamme osalta kisa oli lyhennetty viime vuosista poiketen vain lauantaina ajettavaksi. Kolme eri pätkää ja ne kahteen kertaan.

Kilpailu näytti heti mitä tuleman pitää. Niin monesti kärkikahinoissa mukana ollut Antti Laurila ajoi pohjat. Esa Niittymäki jäi jopa lähes 6 sekuntia. Kari Aaltonen kolmas, Miika Leino neljäs, Lassi Määttä viides. Kuudenneksi sijoittui Kari Haapalainen, mutta osui pätkällä hidasteeseen, vakaajasta lähti kierteet ja sitä kautta keskeytys tekniseen vikaan.

Sarjamme historian ensimmäinen naiskuski Catarina Siven koki saman harmittavan kohtalon. Auto suistui ojaan ja raidetanko napsahti poikki. Mutta toivottavasti näemme Catan seuraavissa kisoissa. Kisaa edeltävät tapahtumat autojen hajoamisien saattelemana olisivat kisaraportin arvoiset myös.

Mutta kilpailu jatkui kohti EK kakkosta ja nyt Aaltonen latasi pohjat ja Laurila jäi lähes 6 sekuntia. Niittymäki kolmas. Leinolla alkoi ongelmat auton kanssa pahentua kun kone ei ottanut kierroksia vaan smooasi kun painoa lapun lattiaan. Määttä tuli viidenneksi

Kolmoselle samoilla lämmöillä ja myös siellä Aaltoselle pohjat. Mutta vain sekunnin jäi Laurila. Seuraavat Niittymäki, Määttä ja Leino. Ero tauolla oli Aaltonen-Laurila vain 0,3 sekuntia. Myös sijat 4-5 oli tiukkaa Määttä – Leino vain sekunti, mutta Leinon korjaus huollossa ei toiminut kauaa vaan auto alkoi rötään uudestaan seuraavan pätkän aikana. Urhoollisesti autoa koitettiin kuitenkin ajaa maaliin.

EK 4 ja Laurila siirtyy takaisin kärkeen. Aaltonen jää 2,8 sekuntia.Muuten sijat samoina. Vitosella on jo ratkaisun makua kun Laurila vetää lähes 10 sekunnin pohjat Niittymäkeen. Aaltonen jäi yli kymmenen ja ero kärkeen kasvaa lähes kolmeentoista sekuntiin. Leinolla auto toimii erittäin huonosti ja ero kärkeen lähes 2 minuuttia.

Viimeinen meidän kuudes pätkä ei tuo muutoksia tilanteeseen vaikka Aaltonen ajaa pohjat. Laurila jää vain 0,6 sekuntia. Seuraavat Niittymäki, Määttä ja Leino.

Ja niin siinä sitten kävi että Antti Laurila-Vesa Laurila ajoivat hienoon voittoon ja ensimmäiseen sellaiseen sarjamme historian aikana. Kari Aaltonen-Mika Sarekivi koittivat pistää kampoihin, mutta joutuivat nöyrtymään nuoruudelle reilun 12 sekunnin erolla. Esa Niittymäki-Markus Räty ajoivat myös hienon ja tasaisen kisan kolmannaksi ja kasvattivat johtoaan mestaruussarjassa lähes kymmeneen pisteeseen. Neljänneksi tuli Lassi Määttä-Irina Määttä. Hyvä suortus myös sillä kärkeen vain reilu minuutti. Viidenneksi Miika Leino-Markku Laakso jotka taistelivat röpöttävällä autolla myös maaliin.

Seuraava kisa on noin kuukauden päästä Hartolassa. Pieni osa sarjalaisista käyvät Ruotsissa ajamassa kisan 6.9.2025, mutta se ei kuulu meidän tämän kauden kisakalenteriin.

Teksti: Aircoolen rallisarjan tiedotus

Power stagen voitto: Kari Aaltonen

Säväyttäjä palkinto: Miika Leino+tiimi (esimerkillinen työ rallisarjan tulevaisuuden eteen)

Rallybaron mäntsälä ralli 17.5.2025

Kesäkausi 2025 käynnistyi Eerolan kotikulmilla, Mäntsälässä ajetulla Rallybaron rallilla. Pitkin kevättä oli sarjan Whatsapp ryhmän asiallisissa keskusteluissa vihjailtu vanhan vetomiehen, sarjalegendan ja ajoneuvoksen, Timo Variksen paluusta kuljettajan penkille.  

Odottava yleisö sai palkintonsa kun epätietoisuuden varjo poistui asian ympäriltä kisaan ilmoittautuneiden listan kasvaessa päivä päivältä ennen ilmoittautumisen sulkeutumista. 

Volkkarisarjaan ilmoittautui riemastuttavasti 10 autokuntaa, 8 kuplaa ja kaksi porrasperä kolmostyyppiä. Ja kaikkien odottama Varis. Asetelmat huikeaan spektaakkeliin olivat kasassa. 

Lauantai aamu valkeni hieman kostean sateisena, edellispäivien lämmön ja auringonpaisteen ollessa muisto vain, toisaalta keli oli kuitenkin oikein sopiva sen pienenkin sateen loppuessa aikamme gladiaattorien ryhmittyessä kisan alkuun ek ykköselle. 

Ek 1, alkuun se kuuluisa soraränni ja sen jälkeen vauhdikasta hiekkatietä yhteismitaltaan 5,37km.EK 1.  

Ja Haapalainen pohjat. Toiseksi Eerola jääden kotiteillään 3 sek, kolmanneksi Määttä ja loput järjestyksessä Aaltonen, Laurila, Niittymäki, Wiik, Varis, Naarajärvi ja Marttelin 

Harmittava uutinen pätkän jälkeen oli Laurilan keskeytys tekniikkamurheisiin. 

Ek 2 ja Haapalainen jatkoi kärjessä Ekin jäädessä 3.1sek. Kolmanneksi ajoi Aaltonen, Niittymäki neljäs, Wiik viides, Määttä kuudes, seitsemäs Varis, kahdeksas Marttelin ja Naarajärvi yhdeksäs. 

Ennen huoltoa ajettiin vielä ek 3 joka puolesta välistä pätkää muuttui nautinnolliseksi asfalttiosuudeksi, osio joka sai kiitokset järjestäen jokaiselta kilpailijalta. Hieno pätkä oli! 

Kolmoselle nopeimman ajan kellotti nyt Eerola ja tasoitti samalla kisan tasa-aikaan huoltoon mentäessä. 

Ek 3 nopein siis Eerola, sitten järjestyksessä Haapalainen, Wiik, Aaltonen, Määttä, Niittymäki, Marttelin, Naarajärvi ja ajoteknikko Varis 

Kärjen vauhtia kuvaa hyvin legenda Aaltosesta joka huollossa kysyi kaksikolta missä oikaisivat kun jäi niin hyvällä ajolla pohjista 25sek. 

Huollossa autokunnat tarkastelivat leppoisissa tunnelmissa autot, Eijan evästarjonnan ja Variksen selkään piirtyneitä renkaan jälkiä. 

Allekirjoittaneen huolto oli hieman väsynyt nautitun kebab aterian jäljiltä mutta palanut sulake saatiin vaihdetuksi insinöörin varmoin ottein, nykyaikaisilla välineillä. 

Määttä jätti kisan tässä vaiheessa kesken kuplan menohalujen kadottua. Tekninen vika päätti siis Määtän kisan huoltoon. 

Taukotilanne : 

Eerola 14:58.4 

Haapalainen 14:58.4 

Aaltonen 38.4 

Wiik 51.5 

Niittymäki 54.1 

Määttä 54.5 

Naarajärvi 2:32.1 

Marttelin 2:36.9 

Varis 2:49.1 

Jos oli tiukkaa kärjessä niin kolkkikaksikolla oli menossa ihan oma, tiukka kilpailunsa, johon rehteinä kumppaneina ottivat selkäänsä kivuliaat jäljet saaneen Variksen. 

Karavaani jatkoi 7,75km mittaiselle ek neloselle.  

Ja taas mentiin. Pohjat ja samalla kisan kärkeen ajoi Haapalainen, toiseksi Eerola 2,9sek erolla, sitten järjestyksessä Wiik, Aaltonen, Niittymäki, Varis, Marttelin ja Naarajärvi. 

Ei edelleenkään siis mitään suuria eroja, päinvastoin. Pikkuluokassa kisa kiristyi entisetään ja kärjessä ero oli nyt tuo mainittu 2,9sek. 

Odotusta oli ilmassa. 

Ek 5 ja hieno pätkä jälleen. Tänne pohjat ajoi vuorostaan Eerola. Haapalainen toinen jääden 1,6sek. kolmas Aaltonen +15.7 Neljäs Niittymäki +20.1 Viides Wiik +20.8 Kuudes Marttelin +47.5 Seitsemäs Naarajärvi +48.3 ja kahdeksas Varis +552.2 

Ja sitten. Ek 6. Kisan viimeinen ja samalla pisin erikoiskoe, mitaltaan 13,89km. 

Sitten se odotus palkittiin. Ei ehkä kaikkien odottamalla tavalla mutta tämä pätkä jää monella varmasti mieleen. Alkupäässä n 4km kohdalla, huomiolla merkitty pudottava oikea jonka jälkeen aukesi suora alamäkeen ja pienelle nypylle. Nyppy itsessään oli pieni mutta sen jälkeisen mutkan kiristyminen olikin sitten suurempi. Ensimmäisenä paikan testasi Naarajärvet selviten paikasta pikkuisella roikottamisella ja säikähdyksellä. Seuraavana paikalle saapui Marttelin ja sitten alkoikin tapahtua. Mutkan luku ihan pieleen, täysin väärä ajolinja ja mutka täysin silmille. Eikä allekirjoittanut saanut yrityksestä huolimatta ajettua suoraan pellolle vaan mutkasta ulos ja ojan vastapattiin oikea kulma edellä ja siitä katolleen. Ensimmäistä kisaansa kyydissä ollut pikkuvelikin sai heti tuntumaa rallista koko rahan edestä. Paikalla oli nopeasti kymmeniä katsojia jotka ripeästi käänsivät auton ehjän kyljen kautta pyörilleen ja työnsivät pellon laitaan seuraava tulee seuraava tulee huutojen säestäminä. 

Ja tulihan sieltä seuraava. Varis. Ja kaato. Veto loppui, helma otti ojan penkereeseen ja kevyesti kupla kellahti kyljelleen ja sen seurauksena vetoakseli meni poikki. Variksen nostossa kesti sen verran että seuraavat kuljettajat pääsivät paikan lävitse enemmän tai vähemmän varotuksen ollessa päällä. 

Volkkarisarjan viimeisenä liikkeellä ollut Haapalainen sai kyseenalaisen kunnian tulla paikkaan ilman varoitusta ja pitkän roikottamisen jälkeen helma nappasi kiinni ja pyöräytti kuplan rajusti muutaman kerran katon kautta ympäri. 

Kutosen kokoontumisajot päättyivät siis Marttelinien, Varis/ Lampila ja Haapalainen/ Reunanen autokuntien osalta makkaraperuna pöytään muiden ajaessa maaliin järjestyksessä joka samalla oli myös kisan lopputulos. 

Lopputulokset siis, voittajiksi Eerola/Kittelä,  

toiseksi Aaltonen/ Sarekivi +1:35.1 

kolmas Wiik/ Oksanen +1:52,3 

Neljäs Niittymäki/ Laakso +2:05,7 

Viides Naarajärvi/Naarajärvi +5:35.6 

Kymmenestä autosta siis puolet jäivät harmillisesti matkan varrelle ja kolmelle koitui hieman enemmänkin talli-iltoja. 

Onnittelut voittajille ja kiitokset kaikille mukavasta päivästä! 

Teksti: Tomi Marttelin  

Peurunka-ralli 1.3.2025.

Peurunka ralli Laukaalla päätti sarjamme talvikauden 2025

Hienot 9 autoa ilmoittautui Keski-Suomen haastaville teille. Tosin 8 autoa selviytyi lähtöviivalle, mutta onhan sekin hieno määrä. Luonto teki kisan järjestäjän työn vaikeaksi sillä paljon satoi vettä ja oli plussalla keli ennen kisaa. Mutta kaiken kaikkiaan reitti oli yllättävän hyvässä kunnossa olosuhteet huomioon ottaen.

Erkki Eerola teki paluun ja heti kärkeen ykkösellä. Kari Haapalainen jäi vajaat neljä. Tunturin voittaja Joona Ikävalko reilu 12 sekuntia ja Risto Laine suunnilleen saman verran. Viidenneksi ajoi Juhani Jyränkö sarjassa uudella autollaan. Mika Hannu kuudes. Ekaa kisaa Jukka Laineen laina autolla ajanut 50v tähti Jouni Ikävalko seitsemäs ja Esa Niittymäen Kupla lipsahti hankeen joten Hiski jäi lumitalkoissa 5,36 min kärjestä joten kärkikamppailu oli ohi. Tosin kisa jatkui kun auto saatiin tielle.

Kakkosella Haapalainen hyökkäsi ja siirtyi kärkeen. Ikävalko nyt toisena. Muuten tilanne melko sama, mutta isä Jouni Ikävalko lipsautti hankeen ja lumitalkoissa meni reilut 10min.

Kolmosella Eki Eerola taas kiristi vauhtia ja ajoi lähes 4 sekunnin pohjat. Joona Ikävalko lipsautti pätkällä vauhdilla hankeen ja nostotalkoissa meni senverran aikaa että kärkitaistelu oli ohi ja Joona ja Jere Salo tippuivat viidensiksi.

Pidettiin pieni tauko ja jatkettiin neloselle missä tapahtui kisan ratkaisu. Ekin autosta meni rengas rikki ja hyökkäys jäi puolitiehen. Pätkän maalissa pari Eki – M.Oksanen päättivät keskeyttää. Harmi homma hienon kärkikamppailun osalta. Haapalaiselle siis pohjat ja Ripa Laine jäi rapiat 5 sekuntia. Hienoo kisaa ajanut Jussi Jyränkö nyt kolmanneksi ja vei esim. Niittymäkeä muutamalla sekunnilla. Hannun Mikallakin jotain yritystä ja nyt viidenneksi. Pätkäajoissa Eki kuudes ja Jouni Ikävalko seitsemäs. Joona Ikävalkon hypyssä itseensä ottanut vetari antautui ja nuorempi Ikävalko joutui keskeyttämään.

Mutta keskeytykset eivät olleet vielä tässä. EK 5 mikä oli kisan pisin pätkä lähes 15km ja yksi kärkihemmoista Risto Laine joutui keskeyttämään puolavikaan harmittavasti muutama kilsa ennen maalia. Tämähän sitten lopulta avasi aivan uudenlaisen loppusijoitusluettelon.

Joten Kari Haapalainen – Jimi Reunanen vikan Ek:n pohjilla kisan selvään voittoon. Juhani Jyränkö – Antti Lampila kisan kakkosiksi. Mika Hannu – Jari Sissala kolmas. Esa Niittymäki – Markku Laakso neljäs. Ja ekaa kisaansa ajanut Jouni Ikävalko kanssa autonvuokraajansa Jukka Laineen kanssa hienosti viidensiksi.

Sarja jatkuu toukokuussa Mäntsälän osakilpailulla.

Power stagen voitto: Kari Haapalainen

Kisan säväyttäjä palkinto: Juhani Jyränkö

Arctic Lapland-ralli 31.1-1.2.2025

VW Aircooled ralli sarja koki Tunturirallin hienon juhla kilpailun.

Keväällä 2024 jo istuttiin Iittalan Shellillä ja kahvinjuonnin lomassa joku taisi heittää että mä ainakin meen, vaikka yksin jos teistä ei siihen ole.

Varovaisesti muutama muukin nosti kätensä ja homma alkoi muhimaan aktiivien päissä. Palaveerattiin uudestaan. Idea alkoi tuntuun hyvältä ja järjettömältä. Lopulta lähes kaikki alussakin innostuksensa osoittaneet olivat matkalla kohti Rovaniemeä. Peräti 7 autokunnan voimin.

Tai oikeastaan kahdeksan sillä 1966 voittaneen Kari.O.Sohlbergin voittaja auton kopio vietiin kanssa paikan päälle ja sankari itse ajoi sillä perjantain Mäntyvaaran ek:n näytösajon Mika Sohlbergin toimiessa kartanlukijana!

Perjantaina autot katsastettiin, Asfalttikallion tiloissa, mistä heille erityiskiitos hienosta paikasta. Myös Mikko Lehtiniemi Pörhöltä ja Aapo Marjala ansaitsevat erityiskiitosmaininnan hyvästä yhteistyöstä! Monta muita jää mainitsematta mutta heille myös KIITOS !

Katsatuksen jälkeen kohti ykköstä mutta se peruttiin joten letka kohti kakkosta. Niittymäen Esa yllätti ja ajoi pohjat. Joona Ikävalko jäi 1,1sek. Kolmanneksi Kari Haapalainen 5,5 jäljessä. Neljäs Kittilästä kotiutunut Miika Leino, viides vihdoin viivalla Kari Aaltonen, kuudes Typ 3 väriä Mika Hannu ja Kai Walden seitsemäs.

EK 3 ja Ikävalko siirtyi kärkeen. Aaltonen kiristi neljänneksi. Nelosella Ikävalko jälleen pohjat ja ajoikin tosi hienosti. Tallikaveri Haapalainen muunmuuassa oli jäänyt jo 51 sekuntia. Vitosella alkoi kantautuun jobinpostia kun Aaltosen auto alkoi pitään outoa ääntä ja sammuikin kerran. Oli pakko laittaa auto trailerille ja alkaa suunnitteleen kotimatkaa. Toivottavasti näämme keltuaisen Peurungassa.

Muut ajoivat vielä perjantain päätteeksi EK 6:sen, jonkan jälkeen yöpuulle. Miika Leino teki kovan työn porukkansa kanssa ja saivat yön tunteina Kuplan kuntoon ja ajokuntoon kohti lauantain pätkiä.

Kelihän Tunturissa oli kaikkea muuta kuin Arctinen. Oltiin välillä jopa nollassa ja muutenkin aika suklaa keli. Tämä siivittikin automme hienosti maaliin koska lopulta vain Aaltosen keskeytys jäi ainoaksi.

Lauantaina aloitettiin heti yli 26km pitkällä pätkällä. Esim Mika Hannu oli typyineen täysin jäässä ja tallikaveri Kai Walden pääsi ohi reilulla erolla. Haapalainen aloitti hyäkkäyksen ja veti 40 sekunnin pohjat ja nousi vain 13 sekunnin päähän Ikävalkosta. Kasilla sama juttu ja Haapis siirtyi kärkeen. Tosin Ikävalko taisi ulkoilla vähän täällä. Leinon vehkeet rokkasivat nyt kolmanneksi.

Ysillä Ikävalko tuli takaisin, mutta sai vain 0,3 sekuntia Haapalaiseen. Tosin pätkä oli lyhyt laskettelurinteen alaslasku. Kymppi olikin sitten taas jo yli 32 km pitkä. Eroja alkoi tulemaan mutta Joona ajoi hienot pohjat. Kun vielä Haapiksen autossa sattui toimisto vesivahinko niin Ikävalko siirtyi takisin kärkeen. Muuten sijat Niittymäki, Leino, Walden ja M.Hannu

EK 11 ja Haapiksen yritys takaisin kärkeen epäonnistui hankeen. Aikaa kului rutosti ja tähän kisan kärki lopulta ratkesi. Joona oli jo yli 3 min kärjessä. Unlias Hannukin heräili ja nyt kolmanneksi. Ja paras sijoitus pätkäajoissa taisi tulla Waldenillekkin kun Kaitsu neljäntenä. Ek 12 oli lyhyt 2km ja siellä ei mitään ihmeellistä tapahtunut.

Mutta vielä oli yksi pätkä jäljellä eli hieno EK 13 ja matkaa yli 32 km! Haapalainen ajoi järkyttävät lähes 2min pohjat. Niittymäki tuli kanssa hyvin vaikka etutukivarret alkoi jo antautuun. Ja kannattikin tulla sillä lopulta ulkoillut Haapis pääsi vain muutaman sekunnin päähän sijasta kaksi. Typ 3 autot ratkaisivat myös paremmuuden kun Hannu nousi Kaitsun ohi tällä vikallä pätkällä.

Olipa hieno reissu! Kiitos kaikille tapaamisiin Peurungan kylpylän saunan lauteilla 1.3.2025

Teksti: Aircooled rallisarjan tiedotus / Mika Hannu

Power stage voitto: Kari Haapalainen

Kisan säväyttäjä palkinto: Esa Niittymäki (onnea 70 vuotiaalle)